Paperin teon historiaa meillä ja muualla

Lyhyesti paperinteosta

Vanhimmat hamppukuidusta tehdyt pakkauspaperifragmentit ovat löytyneet Kiinasta 100-luvulla ennen meidän ajanlaskua. Kiinalaisen Tsai Lun-nimisen eunukin sanotaan kehittäneen paperimassan ajanlaskumme alussa, vuonna 105. Paperintekotaito on buddhalaisten munkkien mukana kulkeutunut Kiinasta Japaniin 600-luvun alussa. Japanilaiset kehittivät paperin valmistusta huomattavasti aina 800 vuosisadalle asti. Lähi-itään, Samarkandiin paperin tekotaito löysi tiensä 700-luvun puolivälin jälkeen ja sieltä se siirtyi Eurooppaan, jossa ensimmäiset paperimyllyt aloittivat toimintansa 1200-luvulla.

Alussa paperia tehtiin käytetyistä vaatteista - lumpuista. Vaatteet olivat silloin hamppukuitua, pellavaa ja puuvillaa. Paperiteollisuus käytti raaka-aineenaan pääasiallisesti lumppujen kerääjien keräämiä lumppuja 1850-luvulle asti.  1800-luvulla alkanut höyryvoiman käyttö johti yleiseen teollistumiseen ja paperin teollinen valmistaminen puukuiduista alkoi kehittyä vauhdilla 1800-luvun puoliväliin mennessä.

Paperin valmistus Suomessa

Paperin teko alkoi Suomessa 1660-luvulla. Ensimmäinen käsipaperimylly perustettiin Pohjan pitäjän Tomasbölen kylään vuonna 1667. Käsin tehtyä paperia valmistettiin pellava-, juutti- ja puuvillalumpuista. Tomasbölen paperimyllyn toiminta päättyi, kun Helsinki ja Turku joutuivat isovihan alussa venäläisten haltuun vuonna 1713.

Vuonna 1763 Suomessa alettiin jälleen valmistaa paperia, 50 vuotta Tomasbölen toiminnan loppumisen jälkeen. Seuraavan sadan vuoden aikana maahamme perustettiin reilu kymmenkunta käsipaperimyllyä.

Paperin ja kartongin teon teollistumisen myötä käsipaperimyllyt lopettivat toimintansa vähitellen, koska käsin tehdyllä paperilla ei ollut tarpeeksi kysyntää. Suomessa käsin tehtyä paperia on viimeisenä tehnyt vuonna 1818 perustettu Tervakoski Oy, jossa tätä paperia saatetaan vielä tehdä erikoistilauksesta kerran, kaksi vuodessa.

Seuraava, koko kansantaloudelle tärkeä edistysaskel oli paperin ja pahvin valmistus puukuiduista. Puuhiomoja ja paperitehtaita perustettiin samoihin aikoihin ensimmäisten höyrysahojen kanssa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Suomen ensimmäinen höyryvoimalla toimiva paperikone käynnistyi Tampereella vuonna 1842.

 

 Suomen ensimmäinen paperitehdas Tampereella.

 

Tällä uudella teollisuudella oli vastuksinaan sekä tekniset ongelmat että paperinkäyttäjien ennakkoluulot. Hioketta pidettiin paperin raaka-aineena kunniattomana ja paperin laadun arveltiin heikkenevän. Paperin valmistus puusta löi kuitenkin itsensä läpi 1860-luvulla.

Suomi on siitä lähtien tuottanut teollisesti paperi- ja kartonkijalosteita moneen tarpeeseen ja vie näitä ympäri maailmaa. 

Käsin tehdyn paperin suosio on kasvanut taiteilijoiden parissa. Helsingin Paperipaja on käsin tehdyn paperin valmistamiseen keskittyvä paja, joka perustettiin vuonna 2019. Toiminnan tarkoituksena on tehdä korkeatasoista nykytaidetta perinteisiä kädentaitoja kunnioittaen. Tavoitteena on löytää uusia nykypaperitaiteen ilmaisumuotoja ja materiaaleja.  Pajalla taiteilijat voivat valmistaa käsin länsimaalaista ja japanilaista happovapaata paperia taidemateriaaliksi. Pajalla järjestetään myös käsin tehdyn paperin kursseja.

Tuoreita papereita kuivumassa ovissa ja vesivanereissa

 

Mistä paperi koostuu?

Mistä paperi koostuu

Karkeasti voi sanoa että puun rakennusaineita on kolme alfaselluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Selluloosat ovat kuituja ja ligniini on liima joka pitää kuidut yhdessä. Sanomalehtipaperia tehdessä havupuu kuidutetaan ja selluun jää ligniiniä. Parasta paperia tehdessä käytetään pelkästään alfaselluloosakuituja joista on ligniini poistettu. Tähän väliin mahtuu monta erilaista tapaa valmistaa paperia. Havupuusellusta voidaan poistaa ligniini kokonaan, sellua myös valkaistaan ja siihen lisätään erilaisia parannusaineita käyttötarkoituksen mukaan. Sellua massaliimataan tai valmiin paperin pintaa liimataan. Valmista paperia kalanteroidaan, eli kiillotetaan, huonompilaatuista kartonkia päällystetään parempilaatuisella paperilla. Paperi ja kartonkia prässätään että saadaan eri paperin tiiviyksiä ja kovuuksia. Kaikkea voidaan tehdä kun halutaan saada aikaan erilaisia ominaisuuksia erilaisiin paperin ja kartongin käyttötarpeisiin.

Kaikessa puusta tehdyssä paperissa ja kartongissa on ligniiniä. Ennen vanhaan hyvään aikaan paperia tehtiin lumpuista tai puuvillasta, jotka eivät sisällä ligniiniä.  Tästä johtuen moni vanha kirjan sivu näyttää edelleen uudelta. Sanomalehdet tehdään ligniiniä sisältävästä havupuusellusta siksi ne happamoituvat ja kellastuvat nopeasti.